Ei se, että oma lehmä on kuollut, vaan se, kun naapurin on vielä elossa.

RompunLälly2.jpg

Kateus, tuo pahansuopainen mielentila jonka taustalla on toisen menestyksen, paremmuuden tai muun sellaisen aiheuttamaa kiukun, vihan, mitättömyyden, huonommuuden, kykenemättömyyden tunnetta. Kateus on ihmisen vaiva joka ei sallisi toiselle hyvää vaan haluaa toisella olevan hyvän itselleen.

Kateutta ilmenee jopa kansojen, yhteisöjen mutta yleisimmin yksilöiden välillä. Kateus on epämiellyttävä olotila joka ilmenee inhona, panetteluna ja vastoinkäymisten iloitsemisena. Kadehditaan vaikka kadehditun onni ei ole kadehtijalta pois. Monasti kateellinen ei kadehtimaansa asiaa itselleen halua mutta ei myöskään halua tätä antaa kadehtimalleen.

Suomessa on kahdenlaista kateutta; savolaista ja pohjanmaalaista

Määritelmäni mukaan savolainen kademielinen pyrkii pistämään kapuloita rattaisiin. Pohjanmaalainen puolestaan työskentelee vimmatusti pistääkseen pykälän paremmaksi. Ikävä kyllä tätä savolaista on enempi ja eräät puolueet politiikassaan viljelee sitä varsin häpeämättömästi ympärilleen lisää. Kateuspohjaista vahinkoa toiselle aihettavat kuitenkin ovat yhteiskunnan mätäpaise.

Ei kateus ole pelkästään paha ja vain kielteinen asia. Yhteiskunnallisesti kateus voi olla hyödyllistäkin, kadehtijan ja kadehditun kuuluessa samaan yhteisöön. Kateuden tunnevoiman avulla voidaan puolustaa oikeudenmukaisuutta ja paljastaa epäkohtia.  Kateuden aktivoimat mielipiteet voivat edistää demokratian toteutumista mikäli kateus, kunhan siihen liittyvät tunteet estetään muuttumasta katkeruudeksi.

Politiikassa kateuselementtiä käytetään aktivoidessa jäsenistöä esim. taloudelliseen eriarvoisuuteen liittyvien epäkohtien ja näihin liittyvien tunteiden esille tuomiseksi.

Kadehtikaa mutta kadehtikaa oikein, ilman katkeruutta ja vihaa.

Marko ”Romppu” Romppanen

Jätä kommentti

css.php