Kansallisaate ja uskonto kansankiihotuksen keppihevosena

skull.jpg

Vaikka kovin isänmaallinen ihminen olen, tunnen Suvivirren ja osaan kajauttaa Maamme -laulun, niin uskallan hieman ”filosofisesti” tökkiä aihepiirien ääri-ilmiöitä.  Lyhyesti, parilla sanalla, näin itsenäisyyspäivän ratoksi. KD, Demarit ja yllättäen Persut ;-)… ovat komppaamassa asian puolesta, enemmän tai vähemmän. Vihreiden ”leijona” ja UusiSuomi on kevyttä kauraa tässä retorisessa keskustelussa.

Itse olen rauhanturvakokemuksen ja muun ulkomailla työskentelyn yhteydessä nähnyt kiihkouskovaisuuden ja äärinationalistisen politiikan vahingot ihmisille. Näiden teemojen tiimoilla toteutetut julmuudet ovat sitä luokkaa, ettei niihin voi oikein ottaa kantaa ellei niistä ole itsellä kokemusta tai nähnyt paikan päällä mitä tämä kiihkoilu saa aikaan. Asiasta on turha tulla mutu-pohjalta rutisemaan. Toisaalta hyvässä mielessä käytettynä kansallisaate ja uskonnollisuus ovat mitä mainioimpia ihmisten aktivoijia ja yhdistäjiä.

Rakkauden ja vihan hämmentävä sekoitus tekee kansallisaatteesta ja uskonnollisuudesta mielenkiintoisen, mutta vaikeasti analysoitavan ilmiön sen näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta. Kansallisaate on ideologia joka vaikuttaa ihmisiin tavalla johon puolueiden omat poliittiset ideologiat eivät yllä. Uskonto toimii ihmismielissä samoin tavoin. Kansallisaatteeseen ja uskonnollisuuteen kytkeytyvät ihmisten syvät kiintymyksen tunteet, mutta yhtä hyvin sitä voi leimata, ääritapauksissa, äärimmilleen menevä vihanpito muukalaisia/toisinajattelevia kohtaan.

Vastapuolella kansallisaatteellisuuteen ja uskonnollisuuteen kielteisesti suhtautuvat ovat etsineet selitystä kansallismielisten aggressioihin kansallisvaltioiden poliittisesta kehityksestä. Tässä prosessissa ihmisten olosuhdeperustainen yhteisö, joka perustuu yhteiseen kieleen ja yhteisiin elinolosuhteisiin, tai uskomuksiin muuntuu ulkoista vihollista etsiväksi poliittiseksi valtataisteluksi.

Historiassa on useita esimerkkejä joissa käytetään kansallisuusaatetta poliittiseen aktiivisuuteen heräävien kansanjoukkojen aktivoimiseen ja hallintaan.  Esimerkkinä voidaan käyttää Venäjää 1900-luvun alussa tai Saksan nationalismin nousua Preussin toimiessa katalyyttinä Saksan kansallisvaltion luomisessa Bismarkin johdolla, ja Fredrik suuren ollessa vallassa 1800 luvulla. Politiikan ja sotien veriseksi keppihevoseksi uskonto ja isänmaallisuus ovat aina olleet toimivia. Saksassa katolliset piispat tukivat kansallissosialisteja koska saivat lisää piispan virkoja, ja näin raivattua tilaa pohjoisen protestanttiselta kirkolta.

Kansallisaatteen ja uskonnollisuuden yhdistävä voima kiihottaa ihmisen mieltä? Mielikuvituksella ja keinotekoisuudella on vahva rooli uskonnollisessa- ja kansallisaatteellisessa keskustelussa, kuten myös poliittisessa pelissä. Vedotaan historiallisiin kirjoituksiin ja uskomuksiin. Tunteita vahvistetaan tarinoilla joihin kytketään monia keksittyjä ominaisuuksia vaikka perustana ovat myös historiallinen todellisuus ja etniset siteet, muistot, myytit, symboliikka, yms..

Kansallisaatteen ja uskonnollisuuden ajoittaista vahvistumista selitellään milloin taloudellisten tai sosiaalisten seikkojen luomalla epävarmuuden tunteilla. Erilaiset alueelliset ja etniset ongelmat liitettyinä taloudelliseen epävakauden tuomiin jännitystilohin on omiaan ajamaan ihmiset jopa äärinationalismiin, ja tämän tuomiin ongelmiin.

Suomi esimerkiksi eli kansallisuus aatteen lumoissa 1920-40 luvulla, monet meidän nokkamiehistä, esim. Kekkonen, olivat mukana nationalistisissa herraseuroissa, Kekkonen toimi avoimesti mm. AKS:ssa, eli Akateemisessa Karjala Seurassa, minkä tavoitteena oli mm Karjalan vapauttaminen ja Suur-Suomi ajatuksen vaaliminen – mukana ajatusten levittämisessä olivat myös monet kirkon miehet.
Itä-Eurooppa on hyvä, tämän päivän, esimerkki kiihkokansallistunteiden aiheuttamista ongelmista. Taustalla ovat tietämättömyyteen liittyvät ennakkoluulot ja pelot erilaisuutta kohtaan. Näitä asenteita voisi pitää lapsellisina, mutta niissä on vakavien konfliktien siemeniä. Kiihkoilevan kansallisuusajattelun ja kiihkouskonnollisuuden vastenmieliset ilmenemismuodot ovat saaneet monet vetämään yhtäläisyysmerkin rasismin välille. Kansallistunne ja uskonnollisuus on usein ollut luovimmillaan puolustaessaan ihmistä ulkopuolista sortoa vastaan, tuodessaan henkistä turvaa tai ymmärrystä. Me suomalaiset voimme puhua näistä asioista kokemuksen syvällä rintaäänellä historiamme kautta.

Euroopan tämän hetkinen kehitys on kansallisajattelun kannalta ongelmallista. Samaan aikaa kun kansalaiselämän tulisi avautua uusille rajat ylittäville yhteistyölle, miljoonat eurooppalaiset etsivät identiteettiään vuosisatojenkin takaa periytyvistä etnisistä ja kansallisista perinteistä. Aiemminkin historiassa nationalismi on nostanut päätään nopeiden muutosten aikakaudella. On kuin ihmiset etsisivät turvaa kansallisesta identiteetistä liian nopeasti etenevien muutosten myllerryksessä.

Kansainvälisyyden ja kansallismielisyyden luomien jännitteiden vaikutusta tulevien vuosikymmenien politiikkaan voi vain arvailla. Koti, uskonto, isänmaa ovat arvokkaita asioita. Ovatko jopa liian arvokkaita uhrattavaksi yksittäisten kiihkoilijoiden, verivaahtoisiksi keppihevosiksi, tai poliittisiksi pelinappuloiksi?

ERINOMAISEN HYVÄÄ JA KUNNIAKASTA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE SUOMALAISILLE!


Marko ”Romppu” Romppanen

romppu(at)romppu.fi

Kirjoitusta kirjoittaessa ajatuksia haettu ja luettu mm. erilaisia BBC:n tuotantoja, Tapani Laustin materiaaleja, Benedict Andersonin ”Imagined Communities” (+professori Anthony Smith kritiikkiä ao. kirjaan), Misha Glennyn ”The Rebirth of History”, Aku Ankkaa, sekä muita enempi tai vähempi päteviä historian tutkielmia.

Kuva:Salvadore Vuono

7 kommenttia artikkeliin “Kansallisaate ja uskonto kansankiihotuksen keppihevosena”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Romppu!
    Jospas sukeltaisit hieman syvemmälle Suomen historiaan, ehkä huomaisit että maamme on ollut erittäin kansainvälinen ja muutoskykyinenkin jo ennen viimeisiä sotiamme.
    Suomalaiset ovat osanneet kierrättää, nuukailla ennen kuin sen keksivät vaalisaarnoihinsa ns. vihreät.
    Sinulta olisin odottanut jotakin freesimpää kuin tuo kliseeksi muuttunut pelko&ennakkoluulo.
    Käys kysymässä sotaveteraaneilta, mitä ne tarkoittavat.
    Hyvää Itsenäisyyspäivää!
    T. Riitta

  2. Moro Riitta.

    Tietysti jos oisin halunnut sukeltaa oikein syvälle historiaan niin oishan tuota voinut sotkea vaikka Kalmarit ja ties mitkä unionit ja muut liittoumat vaikka viikinkiajoilta saakka. Luen sen verran paljon historiaa, että voisin kirjoittaa mutta liekö tuo tarpeellista. Tuota tekstiä tuli, historiaa liiemmälti tonkimatta, jo nyt. Joten annoin olla tämän ”syvällisemmän tonkimisen”.

    Suomi on ollut ammoisina aikoina hyvin kansainvälinen ja muutoskykyinen – totta. Pidetään vaan huoli, että pysyy sellaisena tulevaisuudessakin- that’s the point!
    Kannattaa kuitenkin huomata tuon kirjoitukseni luonne. Se enempi kansainvälinen pohdinta kuin pelkkä Suomi ja suomalaiset sitä ja tätä.

    Tulihan se Vihreätkin Riitalta sinne, sekö ärsytti enemmän kuin asia itse, tai mitä muut puolueet puuhaavat?

    Ja hei -ei sotketa sotaveteraaneja tähän – ihan kiva populistinen veto Riitalta tähän kuitenkin, jotain tällaista odotinkin ,-) Periaatteessa, kirjoituksella ei ole sotaveteraanien kanssa mitään tekemistä. Älä edes uskalla antaa kuvaa, edes rivien välissä, että väheksyisin heitä ja heidän tekemisiään millään muotoa. Maanpuolustus on aivan eri juttu kun kiihkokansallismielisyys.

    Otetaan freesinpää sitten kun olen itsenäisyyspäivän boolista selvinnyt, ja saanut mitalit kaappiin. Pelko ja ennakkoluulo tuntuvat olevan monen teeseissä kantavana voimana ja kovin korkealla, joten otinpahan piruuttani minäkin asiaa esille.

    Seuraavana voimme keskustella vaikka perheystävällisestä työelämästä.

    Kiitos Riitalle aktiivisuudesta, ja hyvää itsenäisyypäivää kaikille – pidetään lippu korkealla!

    -romppu-

  3. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Moikku Romppu!
    Jos ottaisit silmiltäsi nuo vaaleanvihreät klasit, uskoisin ettei sinustakaan tuo vihreä leijona kovin terveeltä näytä.
    Jatketaan sotaharjoituksia!
    Riitta

  4. Moro,

    pakko kuitata, vaikka tuo leijona-keskustelu lipeääkin varsinaisesta asiasta ja aiheesta – joo vihreäksi se on kovin haalea kun se näyttää mun kirkkaiden lasien läpi valkoiselta, tuo leijonan hyväkäs – nääs kato. Kato tarkemmin http://www.vihreat.fi.

    Pidän varmuuden vuoksia kirkkaita laseja päässä jotta pysyy myös objektiivinen katsanta asioihin, ja ettei tarvitse alkaa tiukkapipoiseksi kirkasotsaksi – niitä on jo riittämiin markkinoilla.

    Ny mää lähren lunta kolaamaan pikku-neidin kanssa, ja sitte valmistautumaan Ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ittepäisyysillalliselle.

    -romppu-

  5. avatar Jari Ranne sanoo:

    Hyvähän se on pohtia näin itsenäisyyspäivänä vahvoja ja syviä ilmiöitä! Ja kiintoisaa on miettiä, miksi samatkin suuret asiat, kuten kansallismielisyys, uskonto yms. toisaalla tuottavat rakentavaa ja myönteistä ja toisaalla johtavat tuhoisiin toimiin. Ja siihen jatkoksi yhdeksi itsenäisyyspäivän ajatukseksi eräs vanha sanonta tai havainto soveltaen: ”Jos ihminen tekee pahaa jonkun aatteen nimissä, aate ei ole pohjimmainen syy. Ihmiset mieltyvät sisäiseen maailmaansa sopiviin aatteisiin ja toteuttavat niitä oman persoonallisuutensa ja kehitystasonsa mukaisesti.”

  6. avatar Kainulainen_Aki sanoo:

    Romppu!
    Olen yllättynyt kyvystäsi muuntautua ja kirjoittaa eri tyylilajeilla. Kirjoita aidosta rakkaudesta jotain niin valtaat kaikkien Hämeen naisten sydämet (ja äänet). Tiedän sinun osaavan tuon herkän tunnekirjoittamisen jopa paremmin kuin asiakirjoittamisen. Älä sorru itsestäänselviin latteuksiin ja anna löysää vastapelureille. Et ole tehnyt sitä aikaisemminkaan.

  7. Hiihoo Aki

    Tiedä noista sydämistä ja äänistä, mutta voisin hyvinkin kirjoittaa eräästä keskustelusta pikku-neidin kanssa.

    Neiti pohdiskeli raukkauden syvintä olemusta ja se oli hauskaa mutta mielenkiintoista kuultavaa.

    Meillä on aina niin antoisat keskustelut kotona kuusivuotiaan tyttäreni kanssa. Hänet minä eduskuntaan äänestäisin jos voisin ,-))

    -Romppu-
    http://www.romppu.fi

Jätä kommentti

css.php