Guggenheim Hämeenlinnaan tai Lahteen

canstockphoto5085386.jpg

Helsinki repäisi ja otti rohkeasti askeleen kohti Guggenheim -maailmaa. Ehdotus on raflaava koska Helsinki kuten muutkin kaupungit painivat merkittävien taloushuolien kanssa. Toisaalta olipa hyvä tai huono aika niin sama laulu vastustajilta löytyy. Aina löytyy perustellusti tai populistisesti haettuja kohteita joita voidaan perustella tärkeämmiksi. Määrätyt piirit ovat jakamassa rahaa kaikille, eli lypsämässä lehmää mutta samalla unohtavat ruokkia tätä. Vanha sanonta,että ei se mitään, että maito kaatui mutta kunhan lehmä on kunnossa unohtuu monasti mitä enemmän vasemmalle mennään lauluja kuuntelemaan.

Kustannusarvio museosta heiluu siellä reilussa sadassa miljoonassa niin sitä voi verrata lumenkuskauksen kustannuksiin josta varmasti heilahtavat Helsingissä tänä vuonna lähemmäksi 40 miljoonaa.  Puhutaan isoista rahoista molemmissa tapauksissa.

Lumenkuskaus on tuntuu turhalle kustannukselle mutta luonnollisesti on aivan välttämätöntä kaupungin toimivuuden kannalta. Museon uskon tuottavan vuosikulunsa takaisin jo pelkkien pääsylipputulojensa kautta, imago-arvoa en uskalla lähteä edes mittaamaan sillä museoprojekti toteutuessaan tulee nostamaan Helsingin kulttuurimaailman parrasvaloihin. Kotimaiset taiteilijat jotka saisivat töitään näyttelyyn kyseiseen museoon olisivat automaattisesti kovaa valuuttaa maailmalla. Museosta tulisi portti suomalaisille taiteilijoille maailman maineeseen joka muuten olisi lähes ylitsepääsemätön paikka meikäläisillä resursseilla. Näitä ei kannata väheksyä. Näiden parrasvalojen merkitys voi muodostua Helsingille ja kotimaisille taiteilijoille (taidekoulutukselle, yms.) todella suureksi taloudelliseksi tekijäksi, positiiviseksi sellaiseksi.

HS haastatteli minua asiasta ja itse aluksi ehdotin paikaksi Katajanokkaa, mutta toisaalta mieleni tekisi jälkikäteen leikkisästi ehdottaa Hämeenlinnaa tai Lahtea. Tähän sain valistunutta apua vihreältä kollegalta ja HS:n artikkelista ( lainaus HS:n artikkeliin: Arkkitehti Frank Gehryn suunnittelema hätkähdyttävä taidemuseo muutti Bilbaon rappeutuvasta teollisuuskaupungista kansainvälisen taidemaailman keskipisteeksi. Vuosittain museossa vierailee 900 000 ihmistä.)

Unohdetaan museo ja palataan julkisten palvelujen ja kulttuurin suhteeseen. Julkisella puolella olemme tiukan paikan edessä ja kaikki palvelurakenteet kuten palvelujen kattavuus, tuottamistapa ja rahoitustavat ovat muutoksessa.

Haluaisin herättää keskustelua siitä, mitkä kokonaisuudet ja tehtävät kuuluvat julkisten palvelujen

piiriin ja miten palvelut tuotetaan. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina arvokeskustelun merkitys korostuu.

Kulttuuripalvelujen kattavuuden on tarpeen arvioida onko tarjottava palvelu juuri kunnan tehtävä. Tuottamistavan osalta julkisen sektorin rooli tulee olla aikaisempaa selvemmin tilaaja-tuottaja palvelutuotantojen eri osa-alueilla. Julkisen sektorin tulee toimia aiempaa selvemmin palvelujen tilaajana kun taas tuottajayhteisöt vaihtelevat osaamisen ja tarpeen mukaan. Kulttuurin toimialalla tällainen kehitys tarvitsee julkiselle sektorille tilaajaroolin ja siihen liittyvän asiantuntijuuden ja kilpailuttamisen osaamisen vahvistamista julkisen sektorin ja toisaalta eri palveluntarjoajien ammattitaidon kehittymistä. Samalla vahvistuvat verkostoyhteistyö, uudenlaiset kumppanuudet, virtuaaliset palvelusovellutukset sekä sosiaalinen media.

Julkisesti rahoitettavat kulttuuripalvelut pitää voida perustella entistä selkeämmin. Yhtenä lähtökohtana on näkemys näiden palvelujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tämän näkemyksen mukaan kulttuuripalvelut edistävät ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Kulttuuritarjonnalla ja palveluilla on tärkeä rooli myös alueen profiilin, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kannalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut kulttuurin vaikuttavuustavoitteita vahvistamalla kulttuurin perustaa.  Ministeriö tavoitteissa vahvistetaan luovan työn toimintaedellytyksiä, kaupunkilaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta ja työllisyyden ja kansantalouden kehitystä. Luovuudesta syntyy työtä ja työpaikkoja.

Löytyisikö kulttuurista Suomelle uusia Mini-Nokioita ja työllistäjiä?

-romppu-

Fanita FB:ssä

www.romppu.fi

3 kommenttia artikkeliin “Guggenheim Hämeenlinnaan tai Lahteen”
  1. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    pari hajahuomiota…

    Huomioiden Espanjan sisäisen tilanteen, Guggenheimin sijoittaminen Bilbaoon on ollut nerokas sisä- ja aluepoliittinen integrointi- ja kehityshanke. Mutta niin tässä kuin monessa muussakin hankkeessa kotimarkkinoiden koolla on merkitystä. Espanjassa on vajaat 50 miljoonaa asukasta, joten sisäisen turistivirran ohjailulla oli saatavissa toteutunut piristysruiske, bonuksena sitten ulkomaiset turistit. Samaan emme Suomessa valitettavasti pääse millään.

    Mutta se Guggenheimista…

    Kirjoitat haluavasi herättää keskustelua, ja näyt kannattavan tilaaja-toimittajamallia. Osana keskustelua voisit yrittää avata mihin perustuu oma käsityksesi, että kyseinen malli toimii?

  2. Kiitos kommenteistasi.

    Toki tuo viittaus Lahteen ja Hämeenlinnaan oli tarkoituksellisen provokatiivinen ja humoristinen, kuten tekstissä myös mainitsin. Hyviä huomioita kuitenkin joka tapauksessa!

    Toiseen kysymykseen yritän vastata nopeasti ja jatkan joskus kun pääsen koneen äärelle takaisin.
    Tilaaja-toimittajamallista ei ole sen suurempaa kokemusta mutta näen itse sen luonnollisena/pakollisena osana kaiken mahdollisen ulkoistamista. Siitä, että onko se järkevää vai ei ole vielä kovin kummosia kokemuksia. Helsingin kaupunki on tätä kovasti tuomassa osaksi omaa kulttuuritoimintaan ja kulttuuripalveluprosesseja.

    Mainiota viikonloppua!
    Romppu
    http://www.romppu.fi

  3. avatar Jur.kand. sanoo:

    Sosialistisjohtoisen Espanjan valionvelka on 165 % BKT:sta. Mitä ilmeisimmin velkaisen Bilbaon Guggenheimiin on pumpattu valtion rahaakin, joka nyt näyttää kaatuvan euro-osallisten maksettavaksi. Kahta Guggenheimia ei suomalaisten pidä maksaa. Kiasma pysyy enää pystyssä maaseudulta kumpuavan luokkareissailun ansiosta pääkaupunkiin. Kävijämäärä Kiasmassa on tipahtanut puoleen. Köyhän rahvaanko, Kiamaan sijoitettua autorengastaidetta ymmärtämättömän, pitäisi nämäkin viulut maksaa? Ns taideväki kun maksaa vaatimattoman tuloveronsa lähinnä yhteiskunnan heille syytämistä tukiaisista, työttömyyskorvauksista. Lukuisat kotiseutumuseotkin on pitänyt sulkea tässä maailman museoituneimmassa maassa. Guggenheim on omiaan vain lisäämään tulo- ja luokkaeroja!

Jätä kommentti

css.php