Mukana kadonnutta työelämän mieltä etsimässä

Työmieli.jpg

Niinistön Sari kirjoitti 28.12. ”Miksi työelämästä katosi mieli”. Kirjoitus oli perusajatukseltaan ok ja hyvä nosto tärkeästä aiheesta.

Mielestäni kirjoitus kuitenkin sisälsi ristiriitaisia väittämiä ja Sari jätti asian käsittelyn pinnallisen ympäripyöreäksi. Olisin kuullut mieluusti Sarilta ratkaisuehdotuksia. Sen suuremmitta Saria tökkimäti esitän itse tässä joitakin mitä on itselle jäänyt elämänmatkalla haaviin. Toki osa ideoista ei sovi kaikille toimialoille, ja kongreettiset keinot ovat monasti työpaikkakohtaisesti sopivia toimintamalleja.

Työnantajalla on vastuu henkilöstönsä työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, kuten myös jokaisella työntekijällä itsellään. Monelaisilla keinoilla työnantajat hakevat ratkaisuja jaksamisongelmiin. Monet ovat ottaneet osaksi toimintastrategiaansa erilaiset perhepoliittiset ratkaisut työn ja perhe-elämän välillä. Tyky –toiminta voisi olla ratkaisu auttamaan työntekijää ja työnantajaa jaksamisessa ja läpi muutosruljanssien.

Työntekijällä on ensisijainen vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja oman elämänsä hallinnasta. Työssäjaksaminen ei ole yksiselitteinen asia, siihen vaikuttavat hyvin monet, myös työhön liittymättömät seikat. Työntekijän henkilökohtaiset elämäntavat ja –tilanteet ovat myös suuressa roolissa työssä jaksamisen ylläpitämisessä. Työntekijää jaksaa auttamaan se, että oma yksityiselämä ja kotona asiat ovat kunnossa. Työntekijän on pidettävä itsestään huolta, liikunta, sosiaaliset suhteet, ja tarvittaessa yksinolo auttavat purkamaan myös työssä kohdattuja asioita.

Yhdessä työnantaja ja työntekijä voivat lähteä kehittämään esim. Tyky-toimintaa. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja -tekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhdessä edistävät ja tukevat jokaisen työelämässä olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että oikein toteutettu Tyky-toiminta parantaa henkilöstön työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä työpaikan toimivuutta, työilmapiiriä ja  -motivaatiota.

Mielestäni painopisteen tulee siirtyä enenevissä määrin fyysisen työkyvyn ylläpitämisestä myös tehokkaamman henkisen ja sosiaalisen työkyvyn, työyhteisöjen toimivuuden ja ikääntyneiden työkyvyn ylläpitämiseen.

Työnantajien piireissä on herätty työntekijän perheen huomioimiseen. Joustojen on havaittu kiinnostavan työntekijöitä enemmälti verrattuna esim. suoraan rahapalkan suuruuteen.  Tarvitaan avointa keskustelua henkilöstön kanssa ja yhdessä sovittujen käytäntöjen ottamista osaksi yritys- ja toimintakulttuuria. Henkilöstöltä ja johdolta sitoututumista sovittuihin pelisääntöihin ja aktiivisuutta asioissa.

Perheystävällisessä työkultuurissa kysymys on pienistä periaatteellisista käytäntöjen muutoksista ja keinoista yhdistää työ ja perhe-elämä, erillisiksi, mutta yhteen soljuvaksi kokonaisuudeksi. Perhe- ja työvoimapoliittisilla linjauksilla valtiovalta voi myös auttaa tämän suuntaisen ajatusmallin lisäämistä.

Eri ammateissa, työtehtävissä ja eri toimialoilla mahdollisuudet ja keinot toteuttaa perheystävällisiä käytäntöjä ovat toki erilaiset.

Käytännössä perheystävällisyys tarkoittaa työpaikoilla yksinkertaisia asioita kuten etätyön, osa-aikatyön ja työaikojen jouston mahdollisuudet. Perhevapaata ja erilaisia lastenhoitopalveluita käytetään jo monilla työpaikoilla. Osalla keinoista parannetaan perheiden vanhemmuuden tasa-arvoa ja tasataan erilaisia hoitotaakkoja lasten tai perheen vanhusten hoitamisessa. Syrjääntymisvaarassa olevien ja vanhenevan väestön työssäjaksamisen parantamiseen nämä keinot ovat myös omiaan.

Tykyn ja perheystävällisen politiikan erityisiä hyötyjä työpaikalla ovat paremmin voivat työntekijät. Tyytyväisimmillä työntekijöillä on vähemmän sairaspoissaoloja, ovat motivoituneempia ja vähemmän halukkaita vaihtamaan työnantajaa. Jaksaa työssä, jaksaa kotona. Perhe-elämän laatu paranee, vanhempi jaksaa olla myös läsnä lapsillensa.  Tasapainoinen elämä perheen, työn, harrastusten välillä on parasta kun voi vielä fyysisesti ja henkisesti hyvin.

Marko ”Romppu” Romppanen

Kansanedusjaehdokas (vihr),

Liiketoiminnan kehitysjohtaja, joka toimii myös osakkaana useissa yrityksissä

Marko_kuva.jpg

Valokuva: http://www.freedigitalphotos.net/images/view_photog.php?photogid=721

Jätä kommentti

css.php