Annetaanko havuja vai siirrytäänkö käpykaartiin koko porukka?

23455amypvwnykb.jpg

Tämänkin kirjoituksen otsikoksi olis voinut laittaa ”Havuja Pärkkele”. Siitä on kysymys!

Yritystoiminnan kehittymiselle on toimintaympäristöllä suuri merkitys. Alueellisesti toimintaympäristö voi tarkoittaa toimijoiden sisäistä verkostoitumista, vuorovaikutusta, yhteisiä hankkeita. Yhteiskuntatasolla järkevää, toimivaa verotusta, rahoitusmalleja ja riittävää, soveltuvaa, työvoiman saantia.

Toimivat ja yritysystävälliset toimintaympäristöt luovat keskeisen merkityksen taloudelliselle kehitykselle. Yrittäjät ovat paikallisesti keskeisessä roolissa taloudellisen kehityksen moottoreina. Suurin osa suomalaisten sosiaaliturvasta on yritysten maksamaa ja yritykset tuovat työpaikan ja toimeentulon myös monille muille kuin yrittäjälle itselleen.

Valtakunnallisesti mitattuna PK-yritykset luovat enemmän työpaikkoja kuin suuret. Kansainvälisten tutkimustan mukaan 3-5% uusista yrityksistä aikaansaa jopa 50-80% yrityskantaan syntyneistä työpaikoista. Valtaosan uusista työpaikoista näyttäisi siis saavan aikaan pienehkö kasvuyritysten joukko. Suomalaisista 2/3 työntekijöistä on yritysmaailman palveluksessa. Suomessa julkisen sektorin työllistävä vaikutus tulee tulevaisuudessa muutumaan. Yritystoiminnan merkitys työllistäjänä tulee siis korostumaan entisestään tulevaisuudessa.

Suutarista, greentech -guruksi

Yrittäjien suhteellinen osuus koko Suomen väestöstä on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana. Vanhoina aikoina nykyistä suurempi osuus ihmisistä toimi maatalousyrittäjinä ja erilaisissa käsityöläisammateissa. Nykyaikana yrittäjyys on osaltaan hyvin samanlaista kuin vanhoina aikoina mutta toisaalta se on myös muuttunut hyvin nopeatempoiseksi, kansainväliseksi sekä huomattavaa koulutukseen perustuvaa osaamista vaativaksi.

Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Osaa nämä syyt ajavat yrittäjiksi olosuhteiden pakosta, taas osalla taas oma tai perheen yrittäjätausta vetää yrittämään. Myös luonnetekijät voivat ohjata yrittäjäksi.

Useimmin kuitenkin yrittäjäksi lähdetään perimällä yritys, hyvän yritysidean saattelemana tai suoraan ostamalla jo toimiva yritys. Nykyinen yrittäjämyönteisyys ja mahdolliset startti-rahat ja vastaavat tukimuodot mahdollistavat yhä useamille siirtymisen yrittäjäksi ilman suoranaista nälkäkuuria. Monasti kuitenkin on yrittäjän  omaisuus kiinni yrityksessä. Kysyä voi, että onko rahoituselementtimme kunnossa ja onko virkamiehillä riittävää osaamista auttaa yrittäjiä käyttämään näitä?

Tästä yksilötasolla suuresta riskistä tulee yrittäjien saada myös yhteiskunnallinen vastaantulo. Verotuskäytäntöjä suunnitellessa tulisi ottaa huomioon entistä enemmän tämä riskinotto. Yrittäjien tuloja ei ole syytä kadehtia, ne on tulleet kovalla työllä. Yrittäjä ei saa mitään ilmaiseksi.

Mitäpä jos muutenkin alkaisimme entisestään panostamaan yrittäjyyden kasvattamiseen. Otetaan kouluihin oppiaineeksi yrittäjyys. Yrittäjyydestä tulee tehdä yhteiskunnan kasvun kulmakivi. Tämä vaatii panostuksia yrittäjien alkutaipaleelle, koulutusta, rahoitustyökaluja ja järkevää verotusta. EU tuki-instrumentteja emme osaa käyttää läheskään niin hyvin kuin olisi mahdollista. Tästä ehkä pallo lentäneen ELY-keskusten suuntaan?Otetaan tässä asiassa Irlannista mallia, siellä osataan näitä käyttää (en puhu nyt finassikriisistä).

Vaikka kannatankin kulutuksen verotusta palkkaveron sijaan niin  mahdollisen tulevan arvonlisäveron korotuksen vaikutukset pienyrittäjien toimintaympäristöön on tutkitta huolella ennen mahdollisesta korottamisesta päättämistä! Meillä ei ole varaa menettää yrityksiä ja ajaa yrittäjiä ahdinkoon veroteknisillä rakenteilla. Kysymyksessä on paljon suuremmat asiat kuin pelkkä hetkellisesti saatava taloudellinen hyöty.

Tähänastinen jaarittelu lyhyesti:

Yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat huutavat ”havuja perkele”! Niitähän meidän on heille annettava. Muutoin vaarana on, että joudutaan käpykaartiin ja koko porukka!
Marko Romppu Romppanen

Havunvihreä, Riihimäki

romppu_tarra_perassahiihtaja(2)2.jpg

www.romppu.fi

http://www.freedigitalphotos.net/images/view_photog.php?photogid=172

2 kommenttia artikkeliin “Annetaanko havuja vai siirrytäänkö käpykaartiin koko porukka?”
  1. avatar Matias Wiren sanoo:

    Marko:
    Mitä olet mieltä Perussuomalaisten yrittäjävastaisista verolinjauksista?

    Onko sinusta oikein korottaa yrittäjien verotusta kuten Perussuomalaiset ovat ajamassa?

    Tiedän sinun pitävän modernista taiteesta (mm.). Onko tarkoituksesi ottaa kantaa Perussuomalaisten taiteen tukemiseen liittyviin linjauksiin?

    Mitä mieltä olet perussuomalaisista noin yleensä?

  2. Hei.

    Lyhyet vastaukset.

    1. Kysymyksen asettelu jo kertoo ettei siihen voi vastata kuin yhdella tavalla. Ne ovat sitä mitä kysyjä on niiden maininnut olevan.
    2. Varmaan tarkoitat varallisuusveroa ja osinkoveron korotusta. Varallisuusveroa en paljoa kannata tai ainakin sen perinnässä pitäisi olla joku alaraja. Pitäisin kohtuuttomana tavallisen työtätekevän ihmisen, säästämällä ansaitun, asunnon verottamista varallisuusverolla. Osinkoveroa voi järkevissä määrin rukata. Muuten en suosi yrittäjien ahdistelua.

    3. Persujen taidelinjauksiin kiukustuin niin paljon, että perustin Facebookkiin ryhmän aiheesta:

    http://www.facebook.com/home.php?sk=group_150606318333691#!/home.php?sk=group_150606318333691&ap=1

    Kaikkien kannattaa liittyä ja lupaan lahjoittaa persuille arvotaidetta ihmeteltäväksi!

    4. Ei mulla ole ketään vastaan mitään. Persut tekee omaa politiikkaansa ja me muut omaamme.

Jätä kommentti

css.php