Vihreää voimaa maailmaan ja vastaukset ”Pimulle”

romppu_tarra_perassahiihtaja(2)1.jpg

Pimu nosti esiin edellisessä blogissani tärkeitä kysymyksiä. Halusi, että voisin ystävällisesti avata hiukan omia teemoja kaikelle kansalle. Tein tässä (todella kiireellä) tämmösen lyhyen kirjelmän kysymysten pohjalta ja hiukan muutakin. Toivottavasti ”Pimu” saa tästä vastinetta kysymyksilleen ja muille olisi myös yhden teemani avauksesta hyötyä.

Vihreää voimaa maailmaan ja vastaukset ”Pimulle”

Ympäristöteknologialiiketoiminta ja vihreä talous ovat parin viime vuoden aikana nousseet talouskeskustelun keskipisteeseen. Tähän on tultu monesta eri syystä.

Tässä joitakin esimerkkejä syistä:

  • Ilmastonmuutos
  • Tarve etsiä uusia kasvun lähteitä talouskriisin jälkeen,
  • Kehittyvien markkinoiden nousu
  • Kasvava kilpailu energiasta ja raaka-aineista.

Cleantech on hyvä ja kuvaava nimi vihreälle teknologialle. Suomessa vihreä teknologia tarkoittaa muutakin kuin ympäristöteknologian osaamista. Suomessa, SITRA:n mukaan, cleantech kattaa koko teollisuuden kirjon. Mukana on eri teollisten prosessien kehittäminen vähäenergisiksi ja puhtaammaksi. Tavoitteena on matala päästöinen ja energiatehokas tuotanto. Suomessa SITRA loi vuonna 2005 Ympäristöohjelman, jonka puitteissa lähdettiin kehittämään Cleantech- osaamista Suomessa.

Suomelle vihreä teknologia on näytön paikka ja mahdollisuus.

Meillä on maailmanluokan osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden, teollisuuden puhtaiden prosessien, tai vaikkapa vesi- ja jätehuollon alalla. Kilpailu cleantechin alueella on kuitenkin kovaa

Melkein kaikki haluavat nyt cleantech- osaamisen kärkeen. Nousu kärkijoukkoon vaatii meiltä toimia sekä kotimaassa että ulkomailla.Yhteispelillä kärkeen noustaa ei yksin nurkissa ähräämällä.
Pimun kysymyksiin:


1.Suomi maailman johtavaksi vihreiden teknologioiden energiaosaajaksi” ja millä konkreettisilla toimilla sinun mielestäsi tähän tavoitteeseen päästäisiin?

Tähän ollaan jo hyvällä matkalla. SITRA aloitti vuonna 2005 Ympäristöohjelman, joka päättyi 2007. Ohjelman seurantaraportin mukaan Suomeen on syntynyt vahvaa cleantech osaamista.

Huomattavan vahva keskittymä alan teollisuudesta on sijoittunut Lahden Tiede- ja Yrityspuistoon. Yritysten ja muiden toimijoiden lukumäärä ylittää 40. Päätavoite on kehittää uusia vastaavia osaamiskeskuksia eripuolelle Suomea. Oleellista cleantech aloilla on keskinäisen kilpailun sijasta yhteistoiminta. Kaikkea ei tarvitse osata ja valmistaa itse vaan apu löytyy naapurista.

Sitran Cleantech Finland- brändi hankkeessa on mukana jo yli 50 yritystä, vuonna 2010. Mukana on tunnettuja teknologian osaajia kuten Vaisala, Wärtsilä jne. Cleantech Finland brändi toimii EK:n alaisuudessa.  Cleantech osaaminen kattaa kaikki eri teollisuuden alat. Tämän vahvistaa myös SITRA:n seurantaraportti vuodelta 2009.

Tässä lainausta aikaisemmin kirjoittamastani blogista ”yrittäjyydestä”: ”Yritystoiminnan kehittymiselle on toimintaympäristöllä suuri merkitys. Alueellisesti toimintaympäristö voi tarkoittaa toimijoiden sisäistä verkostoitumista, vuorovaikutusta, yhteisiä hankkeita. Yhteiskuntatasolla järkevää, toimivaa verotusta, rahoitusmalleja ja riittävää, soveltuvan, työvoiman saantia.”

Toimivat ja yritysystävälliset toimintaympäristöt luovat keskeisen merkityksen taloudelliselle kehitykselle.

Pääasiallisia panostuskohteita edelleen ovat siis tuki tuotekehitykseen, verkottumiseen ja markkinointiin.

2.Ja miksi juuri meillä suomalaisilla olisi sen paremmat eväät tuon tavoitteen saavuttamiseksi kuin jolloin muulla kansakunnalla?

En väitä, että meillä olisi paremmat eväät, mutta todella hyvät on. Meillä on ollut jo pitkään maailmanluokan osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden, teollisuuden puhtaiden prosessien, tai vaikkapa vesi- ja jätehuollon alalla. Esimerkiksi Kaliforniaan viedään Suomesta puhtaita, vähärikkisiä polttoaineita.

Energiatavoitteiden saavuttaminen on edellyttänyt voimakkaita ympäristö- ja energiapoliittisia keinoja joten yritysten toimintaympäristöihin kohdistuu voimakkaita muutospaineita myös jatkossa. Tiukentuvat päästönormit aiheuttavat korotuspainetta esim. sähkönhintaan. Nämä paineet tulevat aiheuttamaan merkittäviä investointitarpeita maailmanmarkkinoilla energiatehokkuuden suunnittelu- rakennus- ja laitehankintojen suuntaan. Kotimaassa tarvitaan kotimaista kysyntää sekä osaamista (koulutusta) että markkinointia.

3. Entä kuinka suuren osuuden suomalaisesta julkisesta tuesta olisit valmis sijoittamaan tuon tavoitteen saavuttamiseksi ja mitä sitten jos tavoitteeseen ei päästäisikään mittavista panostuksista huolimatta?

Tähän uuteen teknologian kehittämiseen ja valmistamiseen kannattaa sijoittaa riittävät varat. Mikä on riittävää niin sitä on tässä vaikea lähteä arvioimaan ilman laajempaa perehtymistä yrittäjien tilanteseen ja alati muuttuvaan markkinaan. Tämä on suuremman keskustelun kautta rakennettava, kuin yksittäisen kansanedustajaehdokkaan arvioiden pohjalta.

Perinteiset teollisuuden alat ovat supistaneet toimintaansa Suomessa ja vieneet osan tuotannosta ulos. Tässä tilanteessa uusien alojen kannustus on ensiarvoisen tärkeää. Suurin osa alan yrityksistä on PK-alan teollisuutta, joiden työllistävä vaikutus on suuri.

Suomalaista rahoituspohjaa tarjoaa rahalaitosten lisäksi myös TEKES, SITRA jotka voivat toimia partnerina. TEM:n alaisuudessa ELY- keskukset tarjoavat pätevää ohjausta yrityksen kehitykseen ja rahoitusjärjestelyihin. Samoin Finpro ja UM ovat mukana tukemassa vientiponnisteluissa.  Cleantech Finland- brändiin kuuluvat yritykset vastaavat itse omasta rahoituksestaan. Samoin tulevan hallituksen pitäisi pikimmin ottaa asia esille, jotta julkista rahoitusta voitaisiin lisätä. EU:n kautta on varmasti jaossa runsaasti erilaisia tukimuotoja joista varmasti osaavat kertoa alan virkamiehet ed. Instituutioissa.

4. Tai jos tavoite jollain ihmeellä saavutettaisiin niin miten huolehtisit siitä, että julkisella tuella saavutettu hyöty ei valu vain harvojen yritysjohtajien ja omistajie taskuun vaan jää hyödyntämään kaikkia suomalaisia?

Suomen lain mukaan yritykset toimivat itsenäisesti ja niiden voiton jaosta vastaa osakeyhtiön yhtiökokous. Muissa yhtiömuodoissa päätöksen tekee yrityksen johto.

Tukia jaettaessa nykyään vaaditaan tuloksia ja niiden seurantaa. Koko tukipottia ei anneta kerrallaan, vaan askeleittain yrityksen kehityksen ja tuotannon kasvun mukaan. Joissain valtion tai julkisyhteisöjen  tukimuodoissa tuki ei kohdistu suoraan yrittäjälle vaan partnerille, joka toimii jossain osaprojektissa. Useimmiten tuki kohdentuu yrityksen kehityksen alkuvaiheeseen ja tuotekehitykseen.

Yrittäjät ovat paikallisesti keskeisessä roolissa taloudellisen kehityksen moottoreina. Suurin osa suomalaisten sosiaaliturvasta on yritysten maksamaa ja yritykset tuovat työpaikan ja toimeentulon myös monille muille kuin yrittäjälle itselleen. Valtakunnallisesti mitattuna PK-yritykset luovat enemmän työpaikkoja kuin suuret. Kansainvälisten tutkimustan mukaan 3-5% uusista yrityksistä aikaansaa jopa 50-80% yrityskantaan syntyneistä työpaikoista. Valtaosan uusista työpaikoista näyttäisi siis saavan aikaan pienehkö kasvuyritysten joukko. Suomalaisista 2/3 työntekijöistä on yritysmaailman palveluksessa. Suomessa julkisen sektorin työllistävä vaikutus tulee tulevaisuudessa muutumaan. Yritystoiminnan merkitys työllistäjänä tulee siis korostumaan entisestään tulevaisuudessa.

Eli, suurin osa näistä tulevaisuuden nokioista on PK-sektorin yrityksiä jotka ovat verkottuneet voimakkaaksi toimijaksi. PK-sektori on tulevaisuuden merkittävin työllistäjä ja työllistämisen kautta myös tulo jakaantuu tasaisemmin kuin suuryritysmallissa.

Eri rahoittajilla lienee myös omia sopimusteknisiä työkaluja estää väärinkäytökset ja liian aikaiset kerman kuorinnat. En tunne kovin tarkkaan Tekesin, Sitran ja vastaavien rahoitusehtoja.

Marko Romppu Romppanen

kansanedustajaehdokas (vihr)

RompunLälly3.jpg
Kirjoituksen tukena käytetty Sitran, Tekesin ja erilaisten cleantech -yritysten materiaaleja, sekä omia muistiinpanoja ja huomioita asioista.

21 kommenttia artikkeliin “Vihreää voimaa maailmaan ja vastaukset ”Pimulle””
  1. avatar Sari Rautio sanoo:

    Wow!

    Hieno lukea perehtyneen ihmisen tekstiä. Pari täydennystä. Polittisella päätöksellä voidaan ohjata yritysten voittoja enemmän yritysten jatkojalostamiseen – siis investoimaan edelleen. Iso pulma tällä hetkellä on suomalaisten yritysten kasvuhaluttomuus ja vähäinen investointi yritysten kehittämiseen. Tähän voidaan reippaasti vaikuttaa verotusta uudistamalla. Jopa rohkea malli. jossa uuden yrityksen voitot voitaisiin verottomana sijoittaa kaikki kehittämiseen, olisi tutkimisen arvoinen. Yritysverotuksen tulee olla kannustavaa, kasvuun ja edelleen kehittämiseen ohjaavaa.

    Yritystuista: meillä jaetaan yli 10-vuotiaille yrityksille liki puolet kaikista tuista. Eli tarkoittaa että vain puolet menee uusille yrityksille.Ei välttämättä paras suhde.

    Ehdottoman samaa mieltä siitä Rompun kanssa että ne uudet työpaikat syntyvät yksityiselle sektorille. Suomen kantosuhde on lähdössä nousuun eli meillä on liikaa työpaikkoja julkisella sektorilla suhteessa yksityiseen. Suomessa tuo luku on noin 2 nyt, Kreikassa 2,4….

    Summa summarum: tarvitaan kasvuyrittäjyyttä, kaikki työvoimareservit käyttöön ja tuottavuus kasvuun. Sekä valintoja, mihin satsataan. Rompunkin esittämä Vihreä teknologia olisi meille luonteva vaihtoehto, ja maailman tulevaisuuden kannalta järkevä. Vanhat keinot eivät riitä.

    Sari

  2. avatar Pimu sanoo:

    Kiitos Rompulle asiallisista vastauksista. Kuten oli tarkoituskin niin sopivalla kysymyksenasettelulla tuli kerrasta selväksi se, että meidän näkemyksemme eroavan sen verran radikaalisti toisistaan, että tuskinpa tulen Romppua äänestämään. Itse suhtaudun sen verran skeptisesti nykyiseen viralliseen ”ilmastonmuutospropagandaan”, että en voi antaa ääntäni kenellekään, jonka politiikka perustuu siihen. Toisaalta katson myös, että mahdolliset saavutukset cleantechin saralla eivät tule välttämättä tuomaan hyötyä juuri suomalaisille ja Suomessa.

    Ihan käytännön esimerkkinä, osaatko Romppu sanoa, että paljonko suomalaisten verovaroja on sijoitettu esim. alunperin Oululaiseen WinWinD yhtiöön, jonka omistuksesta suurin osa on nykyään jo ulkomaisissa käsissä, ja kuinka paljon työpaikkoja ko. satsauksella on syntynyt kotimaahan ja ulkomaille? Ihan hirveää bisnestähän tuo ei vielä käsittääkseni ole, vaikka sekä yrityksen tuotteita ostavien toimijoiden markkinat on raskaasti subventoituja ja yritys saa tukea toimintaansa. Kaiken kaikkiaan hommassa on se ikävä piirre, että mitä enemmän yritys saa tuotteitaan myydyksi sitä enemmän pitää tuulivoimatuotantoa subventoida ja jos yritys ei saa tuotteitaan myytyä niin yritystuet menee hukkaan, eli kyseessä on loose-loose tilanne vaikka yritystukien päämääränä pitäisi olla kai ennemminkin saavuttaa win-win tilanne.

  3. avatar Hämäläinen yrittäjä sanoo:

    Romppanen pyyhkii pöytää näillä vasemmistolaisilla amatöötikriitikoilla. Eduskuntaan!

  4. Morjens vaan kaikille.

    Toivotan Pimulle onnea oikean ehdokkaan etsinnässä. Ei kaikilla voi synkata, ei ole tarvistakaan. Tulisi elämästä tylsää jos meillä kaikilla olisi samat mielipiteet.
    Mielelläni en ota kantaa yksittäisten yritysten asioihin mutta perehdyn hiukan ja lupaan vastata tähän WinWind -kysymykseen. Ihan oman mielenkiinnon vuoksi otan selvää tästä.

    Pöydän pyyhkimisestä ja kysyjien puoluetaustoista en tiedä.
    Hanttiin lupaan laittaa rakentavasti ja pyrkimyksenäni on perustella kantani riittävän kattavasti ja kansantajuisesti.

    -romppu-

  5. avatar SariJaakonsaari sanoo:

    Tästäkö Riihimäen ladun avaajasta on kysymys Riitta Nyqvistin blogissa? Ei mikään perässähiihtäjä-logosta voisi näin päätellä? Paljon puhuva on tuo iskulause. Vihreiden virallisilla sivuilla on miehen nimi kirjoitettu väärin. Amatöörimäinen virhe.

    Vakuuttavaa sen sijaan on miehen asiantuntemus teemoissaan. Uskon Romppasen olevan aito haastaja puolueensa listoilla. Vihdoin vihreillä on tarjolla mielipiteensä sanova, kantaaottava ehdokas. Internetsivujen pohjalta arvioituna Romppanen voi hyvin kerätä ääniä yli puoluerajojen. Ehdokkaan verbaalinen lahjakkuus tulee olemaan ilmeinen este päästä hyvään debattiin hänen vähempilahjaisten vastaehdokkaittensa kanssa.

    Toivotan onnea vaaleihin täältä Tampereelta.
    JaSari

  6. avatar Pimu sanoo:

    Tässä meni taas pala suomalaista viherosaamista maailmalle, eikä varmasti takaisin tule.

    http://www.theswitch.com/press-releases/amsc-and-the-switch-significantly-expand-wind-business-through-acquisition/

    http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article593157.ece

    Siinä on taas Tekesiä viety kuin pässiä narussa ja juuri siihen tyyliin mistä olen ollut huolissani. Mutta mikäs siinä, joku nettosi kivasti 190 miljoonaa euroa ja suomalaisella tuella kehitetty teknologia jauhaa taaloja nyt amerikkalaisen firman omistajille. Ei voi muuta kuin ihmetellä, että kuinka me suomlaiset osataan olla näin tyhmiä ja vielä kaiken lisäksi ylpeitä siitä.

  7. Edelleenkään en lähde kommentoimaan yksittäisten yritysten toimintaa mutta muutaman asian nostan tapetille.

    Häiritsikö Pimua eniten se,että joku jolla on ollut älliä, uskallusta ja osaamista on saanut mahdollisuuden rakentaa toimivan yrityksen ja tätä kautta saanut siitä taloudellista hyötyä? Tuo rahako siinä häiritsee? Veikkaan, että jos myyntisumma on 190 miljoonaa niin ollaan pelkän varainsiirtoveron osalta lähellä yrityksen saamia tukia. Muita työllistämisen ja kannattavan yritystoiminnan tuomia verotuloja tässä vielä huomioimatta.
    Saati mitä sillä rahalla saadaan jatkossa aikaan tässä maassa? Ulkomailla monille yrityksille maksetaan jotta ne asettuisivat maahan toimimaan. Ei siellä mietitä kenelle ne rahaa jauhaa jos ne työllistävät ja maksavat veronsa valtion kassaan.

    Keskustelu on hyvästä, kuten myös olla eri mieltä mutta se ettei kateuden takia nähdä metsää puilta on kovin harmillista. Nämä tämän suuntaiset taivaanrannan maalarit vievät monilta yrittäjiltä innon yrittää Suomessa. Kuitenkin jos tulevaisuudessa meinataan pitää tämä kansa leivän juuressa kiinni niin tarvitaan yrittäjiä ja rispektii heidän tekemiselleen. Jonkun ne työpaikat on luotava, ja ei yrittäjien tarvitse olla sosiaalisin perustein yrityksiä perustavia.

    Pitäisi ottaa huomioon työllistämisen vaikutukset, alihankkijaketjujen kehittyminen ja sen tuhat muuta asiaa ennen kuin voi sanoa jotain kokonaisuudesta ja mahdollisten tukien tuomasta kokonaishyödystä.

    Toki kaikissa tuissa tulee olla tiukka seuranta ja väärinkäytökset estettävä.

    -romppu-

  8. avatar Pimu sanoo:

    Minua häiritsee täsmälleen ja ainoastaa se, että suomalaisten maksamalla tuella kustannetaan tuotekehitystä, jonka hedelmät valuu pelkästää pienen piirin syliin maksajan jäädessä nuolemaan näppejään. Uskaltaisin melkein veikata, että nuokin työpaikat mitä noilla rahoilla on saatu aikaa ei enää 10 vuoden päästä ole suomessa vaan jossain ihan muualla jossain halvemman työvoinman massa ja lähempänä loppuasiakasta. Minun puolestani voisi ennemmin tukea vaikka maahanmuuttajien kotoutumista, koska se raha ja se hyvä mikä siitä koituu jäisi suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

  9. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Moi Pimu & Co,

    monimutkainen asia jossa ei ole yksiä totuuksia, ja jota en nyt ala laajemmalti avaamaan. Heitänpä vain pienen vaihtoehtoisen ajatuksenmurun pureskeltavaksi…

    Vuoden 2008 tilastojen mukaan Suomessa toimivista yrityksistä 3229 kpl eli 1,2 % oli ulkomaalaisomisteisia. Näiden yritysten osuus yrityskannan henkilöstöstä oli kuitenkin 16,3 % ja liikevaihdosta 20,8%! Minut nuo luvut ainakin laittoivat hetkeksi miettimään, kumpi on ensin, muna vai kana? Ostavatko ulkomaalaiset meiltä isot yritykset pois, ja/vai ostavatko ulkomaalaiset meiltä sellaiset potentiaaliset yritykset pois, joiden kasvupolku on suomalaisen yritys- ja rahoituskulttuurin tukkima? Ja nämä yritykset sitten lähtevät siihen kasvuun jota emme itse osaa ruokkia?

    Voisiko tosiaan olla niin, että monelle yritykselle ainoa reitti läpilyöntiin maailmanmarkkinoilla ja kasvuun, ja siten mahdollisuuteen työllistää ylipäätään missään maassa, on päätyä ulkomaiseen omistukseen?

    EU:n Smalll Business Act’in 2009 arvioinnissa Suomen itse EU:lle syöttämien tietojen perusteella Suomen PK-yritysympäristö on kirkkaasti EU:n keskiarvoa parempi. Ainoa missä kuva hiukan nuhraantuu on se yksityiskohta, että suomalaiset PK-yritykset limboavat EU-keskiarvot kaikilla mittareilla. Eli suomalaiset PK-yritykset voivat huonosti EU:n parhaimmistoa edustavassa yritysympäristössä!

    Kolmannen sektorin paikka on varattu, joten en tiedä monettako sektoria edustaa se elinkeinoelämän toimijakerros, jossa yhdet laajat ja kalliit organisaatiot jakavat yrityskenttään yhteiskunnan rahaa, ja ohjaavat rahan käytön joko itselleen tai toisille kallishintaisille konsultointi-, koordinointi- ja hallinnointiorganisaatioille.

    Tällaisessa ympäristössä on raikas tuuli kansainvälinen omistaja, jonka raha on samassa paikassa kuin suukin. Yleensä alkaa tapahtua.

    Ehdotuksia?

  10. Hei Kari.

    Veit jalat suustani. Juuri puhuttiin tästä systeemistä jossa pakko-ohjataan tukieuroja kaiken maailman huuhaa-konsulteille jotka sitten täyttävät yrittäjän vastauksilla ELY:n antamia kyselylomakesarjoja. Olen ollut kyseisten konsulttien koulutustilaiduudessa kuuntelemassa ns. koulutuksen ja voin vain sanoa, että voi kiesus. Tässä on ISO ja TURHA rahareikä.

    Nämä konsulttien avut ovat sitten loppupelissä yrittäjille yhtä turhan kanssa, mutta joskus edellytys jatkotukien saamiseksi joihinkin investointeihin (voi olla minulla vanhaakin tietoa). Miksi tätäkin tukea ei voisi yrittäjä halutessaan käyttää vaikka työvoiman palkkaamiseen tai muiden tarvitsemiensa palvelujen ostamiseen.

    Toinen asia mistä puhuttiin oli.
    Suomessa puhutaan, että yritys voi hyvin jos työntekijä voi hyvin. Ok.
    Mutta mites sitten se, että kun yrityksekset voivat hyvin niin työntekijät voivat hyvin, valtio voi hyvin (työllisyys, verotulot), eli me kaikki ?!

    Monasti unohdetaan tämän yrittäjän (yritys) hyvinvoinnin merkitys. Oli se sitten yritysympäristö tai mikä tahansa. Meillä on yrittäjien asiat aika hyvin mutta kasvuyritykset karkaavat helposti – missä vika. Varmasti Karin mainitsemissa asioissa on paljon perää.

    -romppu-

  11. avatar Pimu sanoo:

    Mitäpä jos yritettäisiin pysyä asiassa eli siinä, miten suomalaiten julkisella rahalla tuetut yritykset ja niiden tuotteet ja innovaatiot saadaan pidettyä hyödyntämässä suomalaista yhteiskuntaa? Nyt käy liian usein niin, että joku ulkomainen yritys tulee ja ostaa pois suomalaisen yrityksen, jota on tuettu yhteisistä varoista ja kohta sen jälkeen lähtee niin tietotaito kuin työpaikatkin. Siinä ei paljon paina kuinka hyvin yrittäjä voi miljooniensa kanssa kaupan jälkeen kun työntekijät joutuvat pihalle. Pahimmassa tapauksessa yrittäjällä voi olla jo seuraava vastaava kermankuorintaprojekti hautumassa.

  12. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Asiasta tai aidan vierestä, eikös miljardien harmaa talous ole se, joka leviää imusolmukesyövän nopeudella myös valtio-omisteisiin yhtiöihin.
    Syö kilpailukykyä koosta riippumati alihankkijoita myöten.
    Meillä vingutaan innovaation autuaaksi tekevään hypeen. Sanovat paremmissa piireissä asiantuntijat, että tätä innoa opettavat laitokset ovat jämähtäneet menneisyyteen odottamaan Nokia-ihmettä.
    Kun niiden pitäisi laitostumisen sijaan olla edellä innoissaan vähintään 10v.
    Yhtä vastausta saati yhden pysähdyksen paikkaa ei ole olemassa. Ei ainakaan pitäisi..
    Jatketaan harjoituksia
    T. Riitta

  13. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    aivan, olin tapani mukaan epäselvä kun kerroin ulkomaalaisomisteisten yritysten tilastolukuja. Riippuen tilastosta (YTR tai FATS), Suomessa oli 2008 3210-3220 ulkomaalaisomisteista yritystä, jotka tarjosivat 233-234000 työpaikkaa ja tekivät 82-89 miljardin liiievaihdon.

    Niiden tarjoamat työpaikat, ja osuus kokonastyöpaikoista ja liikevaihdosta on kasvanut huomattavasti nopeammin kuin kotimaisen yrityskannan. Kokonaisuutena siis huoli siitä, että ulkomaalaisomistukseen siirtyminen johtaa työpaikkojen karkaamiseen Suomesta saa heikosti tukea. Voisitkin asiassa pysyäksemme taustoittaa tosiasioilla lauseesi: ”Nyt käy liian usein niin, että joku ulkomainen yritys tulee ja ostaa pois suomalaisen yrityksen, jota on tuettu yhteisistä varoista ja kohta sen jälkeen lähtee niin tietotaito kuin työpaikatkin.”

    Switch oli jo pääomasijoittajien omistama ennen mainitsemaasi kauppaa. Noin pääomasijoittajat toimivat, mutta en jaksa olla vaikka VNT Managementin Veijo Karppiselle vihainen. Mies mm. Vacon’in takana on luonut Suomeen valtavasti osaamista, hyvinvointia ja työpaikkoja.

    Toinen asia mitä allekirjoittaneen ja Marko Romppasen sanailu piti sisällään oli se, että huomattava osa PK-yritysten saamista ”yhteisistä varoista” tukee vain suomalaisen pikkutakkikonsulttikunnan työpaikkoja. Todelliset T&K-rahojen saajat ja hyödyntäjät ovat mm. metsäyhtiöt ja vaikkapa Nokia.

    Vielä tuosta ”kermankuorinnasta”. Polku ideasta näkemäämme lopputulokseen, kansainvälisille markkinoille pääsevään kasvuyritykseen on usein pitkä, ja erittäin riskipitoinen. Lisäksi meitä vaivaa henkiinjäämisharha (survivor bias), eli jokaista näkemäämme ”kermankuorintaa” kohden on vähintään satoja epäonnistumisia ja tragedioitakin joista me emme koskaan kuule mitään.

    Tottakai olisi suotavaa, että suomessa kehitetty osaaminen jäisi pääomatulojenkin osalta suomeen. Pääomatulot syntyvät sijoitetusta pääomasta. Missä se suomalainen pääoma seilaa?

    Mikä on Pimu ehdotuksesi?

  14. avatar Pimu sanoo:

    Totta kai turvaudun joskus ylilyönteihein korostaakseni sitä, että järjestelmässä on myös ongelmia, johin pitää suhtautua kriittisesti eikä aina vaan tyytyä sinisilmäisesti kuvittelemaan, että kun tarkoitus on hyvä niin myös lopputulos olisi hyvä.

    Juuri tuo survivor bias tekee asiasta vielä ikävämmän, eli rahaa kaadetaan ties minkä innovaation kehittämiseen, joista suuri osa kuolee omaan mahdottomuuteensa (toki rahat on päätyneet joihinkin taskuihin ennen sitä) ja pienellä osalla kokonaispanoksesta saadaan aikaan edes jotain tuottavaa, joka sekin sitten usein myydään ulkomaille heti kun joku tulee heiluttamaan tarpeeksi isoa tukkoa rahaan nenän alla. Eli julkista rahaa päätyy vielä reippaasti enemmän tuotekehittelijöiden taskuun kuin pelkkien ”menestystarinoiden” perusteella päättelemällä voisi kuvitella.

    Pahoin pelkään, että esim. Varkaudessa toimiva European Batteries yritys, joka kehittää uusinta akkuteknologiaa, saattaa olla seuraava kohde jos kehitystyö onnistuu kun on suunniteltu. Itse en ainakaan nyt yhtäkkiä keksi, että miksi joku autotehdas ostaisi sähköautoon satojen kilojen akustot tuhansien kilometrien päästä Suomesta kun voi ostaa koko tehtaan ja siirtää Suomessa viimeisen päälle tehokkaaksi viilatun valmistusteknologian sitten aikanaan vaikka Romaniaan autotehtaan naapuriin. Toivottavasti näin ei käy, mutta kaikki ennusmerkit on kyllä olemassa siitä, että juuri näin asiassa tulee käymään.

    Ei minulla ole mitään ratkaisua näihin kysymyksiin ja pahoin pelkään ettei kovin monella muullakaan, mutta se ei ole mikään syy jättää näitä kysymyksiä kysymättä.

    Mitä taas tulee niihin Karin tilastoihin, niin selviääkö niistä, että minkätyyppisiä yrityksiä nämä ulkomaalaisomistuksessa olevat ovat? Itsekin olen töissä käsittääkseni Lontoon pörssissä noteerattavassa kansainvälisessä yrityksessä, jossa on useampi tuhat työpaikkaa täällä Suomessa, mutta meidän tuloksesta tulee ylivoimaisesti suurin osa kotimaanmyynnistä eli käytännössä suomalaisilta yritys- ja julkisyhteisöasiakkailta kupatut rahat päätyvät ulkomaisille sijoittajille. Reilut 10v sitten kaikki nämä tuhannet suomalaiset olivat vielä suomalaisten yritysten palveluksessa, mutta eivät enää joten pelkään suomessa työllistettävien ihmisten lukumääräänkään ei välttämättä voi minust tuijottaa kun arvioidaan kokonaisuutena ulkomaisomistukseen päätyvien firmojen tilannetta suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Mutta olisi oikeasti kiva tietää, että kuinka paljon vientituloja ulkolaisomistuksessa olevat yritykset Suomeen tuovat ja että onko valuuttavirran suunta kokonaisuudessaa kotimaahan vai ulkomaille päin. Jostain tilastosta tuokin varmaan löytyy jos osaa kaivella.

  15. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Moi,

    Ihan helposti ei hakemasi statistiikka irtoa, joitakin murusia:

    Teollisuuden osuus ulkomaisista yrityksistä 537 kpl / 16,6 % ja näiden työllisyydestä 75900 hlöä / 32,5 %.
    Rakentaminen 125 kpl / 3,9 % ja 14600 hlöä / 6,2 %.
    Kauppa 1180 kpl / 36,5 % ja 45500 hlöä / 19,5 %.
    Palvelualat 1387 kpl / 43 % ja 97300 hlöä / 41,8 %.

    Pääomavirtojen analyysiin ei aikani nyt riitä, enkä pidä sitä kovin oleellisena, koska syy/seuraussuhteet eivät ole selviä ja eri erien vastakkain asettelu liki mahdotonta. Jos verrataan vaikka suoria sijoituksia Suomeen, ja ulkomaisten yritysten ulos maksamia sijoittajien korkoja ja osinkoja, rahavirran suunta vaihtelee vuodesta toiseen. 2009 kun suorat sijoitukset Suomeen olivat alhaiset taisi mennä em. kaavalla 1,2 miljardia ulos enemmän kuin tuli sisään, mutta rinnalla pitäisi tarkastella suomalaisten yhtiöiden ja sijoittajien vastaavia virtoja.

    Ulkomaisista sijoituksista pääosa kohdistuu muuten palvelualoihin, ei teollisuuteen, luokkaa 45 miljardia vs. 15 miljardia.

    Itse liiketoiminta edustanee viennin ja tuonnin suhteen samanlaista poikkileikkausta kuin kotimainenkin. Oli autojen maahantuoja kotimainen tai ulkomainen, rahaa virtaa maasta kuin verta härän kurkusta. Palvelualat pyörivät tietenkin kotimaisen kysynnän ympärillä. Teollisuudessa tunnen joitakin yrityksiä, ja ainakin niissä kotimaisessa omistuksessa olevat vievät enemmän teknologiaa, pääomaa ja työpaikkoja ulkomaille kuin ulkomaalaisomisteiset.

    Tukikeskusteluun, samaa mieltä että kriittisyyttä tarvitaan. Keskustelun pohjana tulee kuitenkin olla oikeat premissit.

    Yritysten suorittamaan T&K-toimintaan kului vuonna 2009 4847 miljoonaa, josta 215 milliä / 4 % oli julkista rahaa. Ulkomailtakin tuli enemmän, eli 270 milliä / 6 %. Lopun yritykset rahoittivat itse. Samaan aikaan yritykset rahoittivat julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-toimintaa 167 millillä eli vajaalla 10 % näiden menoista. Pääosa julkisesta T&K-rahasta, liki miljardi, kului julkisen ja korkeakoulusektorin omassa toiminnassa.

    Varmaan taas kärjistit kun kirjoitit kappaleen ”Juuri tuo survivor bias tekee asiasta vielä ikävämmän, eli rahaa kaadetaan ties minkä innovaation kehittämiseen, joista suuri osa kuolee omaan mahdottomuuteensa (toki rahat on päätyneet joihinkin taskuihin ennen sitä) ja pienellä osalla kokonaispanoksesta saadaan aikaan edes jotain tuottavaa, joka sekin sitten usein myydään ulkomaille heti kun joku tulee heiluttamaan tarpeeksi isoa tukkoa rahaan nenän alla. Eli julkista rahaa päätyy vielä reippaasti enemmän tuotekehittelijöiden taskuun kuin pelkkien ”menestystarinoiden” perusteella päättelemällä voisi kuvitella.”

    Tuotekehittelijöiden taskut eivät kyllä julkisella rahalla täyty, mutta PK-sektorin osalta näiden pikkutakkikonsulttien ja niitä palkkaavien erilaisten ”parkkien” kylläkin.

  16. avatar Jaana Tirkkonen sanoo:

    Romppainen on ilmeisesti aivan poikkeuksellinen vihreä. Rohkeat teemat työstössä. Osaa ja uskaltaa puhua asioista joihin Hämeen vaalipiirissä ei muilla ehdokkailla ole paljoa asiaa kommentoida.  Lasten asioihin ei muilla ole ollut muuta kuin steriilejä ehdotuksia joita on turvallista esittää. Hajutonta ja mautonta.
    Hämeen vihreät ovat olleet taantuva ryhmä jolla ei näkemykseni mukaan olisi ollut tulevaisuutta ilman tämän Romppaisen kaltaisia ehdokkaita. Vihreät tarvitsevat uudistumista. Hämeen Vihreät erityisesti. Uskaltaako kannattajat hakea muutosta ryhmän taantumuksellisuuteen tämä on sitten aivan eri kysymys. Romppainen tuntuisi tarjoavan tätä.

  17. VTT: Tuulivoimasta suomalaisille miljardibisnes

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011032913452450_uu.shtml

    Kannattaa tutustua.

    Marko Romppu Romppanen

  18. avatar Lopen uupunut sanoo:

    Romppainen on ottanut vahvan asiantuntijaroolin tuntemissaan asioissa. Nousemassa mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi Hämäläisessä vaalitaistoissa.

  19. avatar Ydinvoima sanoo:

    Romppanen voi alkaa kannattamaan ydinvoimaa niin heti äänestäisin häntä. LOL

  20. avatar Pimu sanoo:

    Monenko miljardin edestä tuo 12 vuoden syöttötariffi rokottaa suomalaisia sähkönkuluttajia jos nuo tuhat ”siipiveikkoa” joskus oikeasti rakennetaan? Käsittämätöntä, että joku pitää sitä hienona uutisena, että seuraavan kahdentoista vuoden aikana suomalaisilta sähkönkuliuttajilta tullaan väkipakolla imemään miljarditolkulla ylimääräistä rahaa, joka todennäköisesti valuu viela ulkomaille suurelta osin. Paljon järkevämpää olisi rakentaa noillakin rahoilla uutta ydinvoimaa ja myydä ylimääräiset ydinsähköt ulkomaille kovaan hintaan.

  21. avatar Pimu sanoo:

    Ei hyvältä näytä tämän suomalaisen cleantech yrityksen tilanne. Sitä on ilmeisesti kaikki alueelliset kotimaiset ja EU-tuet poltettu loppuun ennen kuin tehdasta on saatu edes kunnolla käyntiin vaikka uuden tehtaan avajaisista ei ole vielä vuottakaan. Pitäisikö kaataa lisää entisten perään että pysyisi edes pystyssä vai kirjataanko EB:n konkurssi osaksi suomalaisen Cleantech bisneksen menestystarinaa? Jäänee nähtäväksi.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/akkuvalmistaja-european-batteries-lomauttaa-koko-henkiloston/art-1288387878927.html

Jätä kommentti

css.php