Köyhyyden yhtenevät kasvot

14697b1ou69azrm.jpg

Köyhyys nousee aina erityisen voimakkaasti tapetille vaalien lähestyessä. Rehellisesti sanottuna monien politiikkojen kiinnostus köyhiä kohtaan rajoittuu köyhempien kansanosien voimaan vaaleissa. Mikä sinänsä on sääli, että nämä vaan käyttävät tätä heille kuuluvaa äänestysasetta varsin laiskasti. En tästä heitä syytä koska monet lupaukset ja kauniit puheet ovat jääneet vaalitulosten julkistamisen jälkeen unholaan. Monen politiikon kohdalla kosketus köyhyyteen on automatka lähiön ohi tai lukuja tutkimuksissa tai tilastoissa. Köyhien mielikuvaa politiikasta kuvaa taas syvä turhautuminen.

Itse kun puhun köyhyydestä niin voin varovasti sanoa tietäväni mistä puhun. Olen ollut joskus kaikilla Suomen mittareilla köyhä, olen ollut kaikilla mittareilla erittäin hyvätuloinen ja nyttemmin keskituloinen työssäkäyvä kohta kahden lapsen isä. En voi valittaa, mutta kaikki menee mitä tulee.

Olen yrittäjäperheestä joka on nähnyt niin yritystoiminnan nousut kuin laskut. Olen jopa asunut joitakin kuukausia vanhempieni kanssa teltassa koska ei saatu kaupungilta asuntoa. Olin tuolloin kahdeksan vuotias. Primuksella tehtiin ruoka ja jonkinmoinen kamina piti pakkasen ulkona, jos piti. Eli vaikka nyttemmin johtajan pallilla istun ja taloudellisesti en ole ahdingossa niin tiedän mitä on kun maailma tuntuu kaatuvan päälle. Onneksi nämä ajat ovat takana.
Olen kuitenkin miettinyt sitä,että kun köyhyydestä puhutaan niin unohdetaan, että köyhyys on moniulotteinen ilmiö.  Mittareita on monia ja yleisimmin köyhyyttä mitataan elinolojen tai perushyödykkeiden puuttumisella johtuen varattomuudesta. Yksinkertaisimpana mittarina voidaan pitää kysymystä riittääkö rahat ruokaan, vuokraan ja muihin elämän perustarpeisiin, kuten myös kohtuulliseen virkistäytymiseen? Jos joka kuukausi täytyy miettiä, että mistä saa rahat välttämättömiin elämän perustarpeisiin niin voi pitää itseään köyhänä. Ei siinä sen suurempaa tiedettä tarvita. Maalaisjärjellä voi vallan mainiosti köyhyyttä arvioida.

Suomalainen köyhyys on ymmärrettävä suhteellisena köyhyytenä. Kehitysmaiden köyhyys on taas usein ns. absoluuttista köyhyyttä, jossa on aliravitsemusta ja puutetta yleisimpien biologisten perustarpeiden tyydyttämisestä. Suhteellinen köyhyys taas on sitä ettei saavuta yleisesti minimiksi määriteltyä tai säädyllistä elintasoa resurssien puutteen vuoksi. Mitä tämä taas on, on jotain suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja sen keskimääräiseen elintasoon. On tutkittu että tämä keskimääräinen elintaso määrittää sen mitä tarvitaan selvitymiseksi kussakin yhteiskunnassa.

Eli jos asia käännetään toisin päin niin mikäli et saavuta tätä keskimääräistä elintasoa niin suhteellinen köyhyys voi muuttua absoluuttiseksi. Tarkoitan tällä, että tulojen painuminen  suhteellisesti liian kauaksi keksimääräisestä ansioista aiheuttaa kyvyttömyyden toimia yhteiskunnassa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan yleisesti odotetulla tavalla. Tämä vie syrjäytymiseen ja suistaa edelleen suurempaan ahdinkoon ja samansuuntaiseen köyhyyteen kuin kehitysmaissa köyhyys on.

Jos mietimme, että Suomessa on jo miljoona köyhää niin olemme lähellä sitä, että tilanne on karkaamassa käsistä. Tämä luku ja sen kasvu pohautunee erityisesti pientuloisten tulokehityksen systemaattisestä jälkeenjäämisestä verrattuna yleiseen tulokehitykseen?!

Jotain on tehtävä ja pikaisesti, puheet eivät enää riitä. Palataan keinojen pohdintaan seuraavassa kirjoituksessani.

Marko Romppu Romppanen

Kansanedustajaehdokas (vihr.)

www.romppu.fi

Katso myös pedofiileihin liittyvä teemani: Tunnistatko pedofiilin

perassahiihtaja.jpg

Image: graur razvan ionut / FreeDigitalPhotos.net

5 kommenttia artikkeliin “Köyhyyden yhtenevät kasvot”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Romppu!
    Köyhyyden kasvot ovat todella moninaiset. Luin äskettäin Sakari Hännisen ja Jouko Karjalaisen toim. kirjan Kirjeitä nälästä. Sen tosikokemukset avartavat lisää suomalaisen hyvinvointivaltion pimeää puolta. Suosittelen jos et ole vielä lukenut.
    Hyvä ettet niele purematta sitä kapeaa kuvaa köyhyydestä, jota julkisuudessa ja poliitikkojen puheissa tarjoillaan.
    Jatketaan harjoituksia!
    Riitta

  2. avatar SariJaakonsaari sanoo:

    Mainiota Romppu!

    Löytyihän vihreistä joka ilmeisen aidosti ymmärtää köyhyyden muodostumisesta ollen myös perehtynyt köyhyyden dynamiikkaan. Alan vahvasti herätä luottamaan sinun kykyihisi olla päättämässä tämän maan asioista. Huhuja kuulin sinun huomioimisesta paikallisten äänestäjien piireissä. Seuraavaksi joutunet paikallisten puoluetovereidesi vähättelemäksi ja syrjimäksi. Lehdistö ei huomioi sinua vaan nostattaa kilpaveljiäsi. Pelko menestyksesi mahdollisuudesta tämän tekee. Älä välitä tästä toiminnasta, ihmiset arvostavat rehellisyyttä ja pätevyyttä. Menestystä tulee mikäli jaksat vain olla oma itsesi.
    JaSari

  3. Hei Sari ja Riitta.

    Kiitokset kannustuksestanne.

    Mitä tulee tuohon Sarin kirjoitukseen niin jos todella äänestäjät alkavat tuntemaan minut ja jopa joku viitsii minusta puhua on hieno asia. Ihmiset ovat aidosti hakemassa vaihtoehtoja. Tästä kertoo myös perussuomalaisten rynnistys kyselyissä.

    Mitä taas tulee kanssasisariin ja – veljiin niin hyvässä hengessä mennään, ja ainakin allekirjoittanut pyrkii keskittymään omiin tekemisiinsä. Auttelen kavereita aina kun on mahdollisuus. Esimerkkinä voin kertoa kun eilen olin Lahden torilla jakamassa esitteitäni niin omat esitteeni loppuvat kesken. Kysyntä yllätti. Olin varannut reippasti materiaalia mutta kaik mänt-eikä piisant. Minulla oli sitten Yrjö-Koskisen ja Vanhala-Selinin esitteitä mukana jotka jaoin sitten pois. Pidän aina muiden esitteitä (keneltä olen saanut) mukana koska kaikki eivät fanita minua niin voin tarjota vaihtoehtoja.

    Yhdessä näitä asioita tehdään vaikka totta toinen puoli tuossa, että homma on varmasti kovin raadollista niin eri puolueiden välillä kuin puolueiden sisällä. Kuitenkin viittaa aikaisemmin mainitsemaani –> kannattaa keskittyä omaan tekemiseensä. Jos nyt kuitenkin joku haluaa kapuloita rattaisiin lyödä minulle niin antaa tulla vaan, KOMIAT PÄRJÄÄ AINA ,-).

    Kevennetään raskasta asiaa hiukan.
    Jaakko Teppo on yksi suosikkiesiintyjistä ja tunnen hänet koska suunnittelimme taannoin yhteisiä projekteja.
    Minusta tässä alla olevassa laulussa on hieno sanoitus joka henkii tuota vaalien alusaikojen kanssakäymisen tasoa politiikkojen ja äänestäjien välillä:
    ”Kaks nälkästä toisiaan narraa”:

    http://www.youtube.com/watch?v=uZuArnKFuMU&feature=related

    Kuunnelkaa ja nauttikaa tämän sanasepon, elikäs Jakkko Tepon lahjakkuudesta:

    -romppu-
    kapulana rattaissa jo vuodesta 1972

  4. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Romppu!
    Paloheimon kesähuvilalla tapasin 70-luvun alussa 7v. Yrjö-Koskisen Eeron sisaruksineen. Viimeksi taidettiin nähdä serkkunsa häissä. Onhan Eero luonut melkoisen uran katsoessani hänen mittavia meriittejään netistä. Menestystä hällekin näissä vaaleissa.
    Jatketaan harjoituksia!
    T. Riitta

  5. Totuuspuntarissa oli aiheeseen liittyvä kirjootelma, jossa päästiin jo 1,5 milj. köyhyysriskissä elävään:

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/totuuspuntari-suomessa-on-lahes-miljoona-koyhaa

    -romppu-
    Huone 105, eiku siis Häme 105

Jätä kommentti

css.php