Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin; Naisvaikuttajaseminaari Lopella

perassahiihtaja(2)1.jpg

Tulipahan poikettua naisvaikuttajaseminaarissa Lopella. Hieno tilaisuus ja hienosti järjestetty. Porukkaa myös saatu paikalle mukavasti. Hieno homma.
Puhujat olivat kovia naisvaikuttajia yli puoluerajojen. Pakko sanoa, että vaikuttavimman ja mielestäni parhaan puheen piti kokenut Ulpu Iivari. Ulpulla on lupsakka ja mukava tapa viedä asioita eteenpäin. Ei sisältökään ollut pöllömpi.

Erityisesti Ulpu muistutti, että Suomessa saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuonna 1906. Suomalaiset naiset saivat valtiollisen äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa ja kolmantena maailmassa, vaalikelpoisuuden toisena maailmassa.

Toinen tärkeä asia, mikä nousi ylös Outi Ojalan puheenvuorossa: Naisten poliittinen toiminta niin Suomessa kuin muualla nousi tuolloin ja nousee yhä pitkälti arkipäivän ongelmista ja haasteista. Niihin kuuluvat naisten ja lasten asema, kysymykset perheestä ja työelämästä, koulutuksesta ja kasvatuksesta, terveydestä ja sosiaalihuollosta. Naisia on kiinnostanut yli puoluerajojen näiden keskeisten kysymysten moraalinen ja eettinen pohdinta ja muotoilu, vaikka käytännön ratkaisuehdotukset ovat välillä eronneet toisistaan.

Outin kehotus oli naisille mennä rohkeammin miehisiksi mielletyille politiikan alueille, talous- ja ulkopolitiikkaan sekä liike-elämän johtoon, eriyisesti esimerkiksi nousivat pankit.  Muiden puhujien puheet nyt olivat lähinnä itse-esittelyjä, eikä niistä nyt jäänyt mitään eriyistä mieleeni. Riikka Manner toi kyllä yhden huolestuttavan asian esille joka liittyi hänen euroedustajan uran alkuun ja lapsen saamiseen. Hänelle oli annettu ymmärtää, että hän olisi pettänyt äänestäjät koska oli valittu ja heti lasta aletaan vääntämään. Aika syvältä tällainen ajattelu, sanoisin, että sanoinkuvaamattoman hölmöä ja vanhakantaista. Miesedustajia siis onnitellaan lapsesta, naisia moititaan. Tämä varmaan on normimeinkiä joissakin pienissä piireissä. Hohhoijjaa.

Takaisin kuitenkin naisten äänioikeuteen. Harva on varmaan lukenut että tätä äänioikeuden myöntämistä edelsi Suomessa kiivas poliittinen liikehdintä venäläistämistä vastaan. Taistelu äänioikeudesta liittyi suomalaisten pyrkimykseen säilyttää valtiollinen autonomia osana Venäjää. Myös suomalainen naisliike taisteli ääni- ja vaalioikeuden myöntämisestä naisille. Naisten aktivoituminen oli alkanut jo ennen äänioikeuden saavuttamista 1880- ja 1890-luvulla osana yleistä kansalaisaktivoitumista ja poliittisen yhteiskunnan syntyä. Kansallinen herätys ja kansallinen sivistyshanke saivat naiset mukaansa. Mielipiteet poliittisten oikeuksien myöntämisen laajuudesta vaihtelivat naistenkin kesken luokka-aseman mukaan.

Kansanedustajain vaalit järjestettiin maaliskuussa 1907 ja eduskunta kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 30.6.1907. Eduskuntaan valittiin 19 naista, mikä oli 9.5 % kansanedustajien kokonaismäärästä. Suomalaisnaiset käyttivät ensimmäisinä maailmassa parlamentaarista edustusoikeuttaan. Naisten osuus politiikan päättävissä elimissä ei esimerkiksi vieläkään, sadan vuoden kuluttua oikeuksien saavuttamisesta ole noussut naisten väestöosuuteen eli noin puoleen äänestäjäkunnasta.

Kuitenkin kaikista puheista huokui kehotus hakemaan hyvää ehdokasta sen sijaan, että tekisi ehdokasvalinnasta sukupuolikysymyksen. Hyvä näin, koska näin se on minusta myös. Hyviä ehdokkaita joilla on puhtaat jauhot pussissa, kokemusta, näkemystä ja rohkeutta sanoa sekä tehdä asioille on hakusessa. Olipahan sitten she or he.

Marko Romppu Romppanen

kansanedustajaehdokas (vihr.)

Riihimäen hurjia

www.romppu.fi (sivuillani on leikkimielinen kilpailu jossa voit äänestää nyky-eduskunnan turhimman Elviksen) Palkintona on sitten Elviksen aito keräilyyn tarkoitettu kultalevy ”Love me tender”.

elvis.jpg

Kommentti artikkeliin “Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin; Naisvaikuttajaseminaari Lopella”
  1. avatar Marianna sanoo:

    Olen samaa mieltä, että kiintoisimmat esitykset olivat Ulpun ja Outin, vaikkakin mielenkiintoista oli nähdä ja kuulla myös ihan toisenlaisia kokemuksia, esim. Krisse Liinaharjan elämästä.
    Isona asiana, jota nyt odotamme ratkaistavaksi, Outi otti tämän vanhempainvapaan kustannusten tasapuolisen jaon molempien vanhempien työnantajien kesken – ja tietenkin asia on työntekijäjärjestöjen kanssa sovittava yhteistyössä. Myös 6+6+6 -malli vanhempainvapaasta on tärkeä. Monet ovat siitä sanoneet, että ”asenteita pitää ennemmin muuttaa kuin lakia”. Tutkittu tosiasia on, että asenteet muuttuvat, kun kaikilla on tasaveroinen oikeus samaan. Näinhän esim. Ruotsissa isien pitämä vanhempainvapaa on nyt itsestäänselvyys eikä sitä tehty ”asenteita” muuttamalla. Asenteita on yritetty muuttaa myös Suomen alkoholipolitiikassa… Ei meistä tule kohtuullista ruokaviininlipittäjäkansaa – valitettavasti.

Jätä kommentti

css.php