Kilpailutuksien maantierosvot torpedoi kuntien energiansäästön?

Julkinen sektori on valtuutettu EU:n energiapalveludirektiivin hengessä näyttämään muulle yhteiskunnalle esimerkkiä energiansäästöstä. Hyvä näin. Energiansäästön hankkeet elvyttävät ilmaston lisäksi myös kuntien hankalaa taloustilannetta. Kuntien hankkeet uhkaavat kuitenkin nyt jäädä hankalan hankintalain, markkinahäirikköjen kiusanteon ja valitusprosessien jalkoihin. Kilpailutuksien villiä länttä rauhoittamaan on luotava kansallinen konsepti, jolla taataan kunnille riskitön mahdollisuus valita paras energiansäästön vaihtoehto.

Julkisen sektorin merkittävin ja kallein energiankäytön kohde ovat kiinteistöjen lämmitys ja sähkönkulutus. Pelkästään Energiatehokkuussopimukseen ja ohjelmaan liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu raportoitu energiankäyttö vuonna 2009 oli 5 235 GWh. Sektorin yhteenlaskettu energiankulutuksen säästötavoite 9%:ia, mikä on vuoteen 2016 mennessä 471 gigawattituntia joka tarkoittaa rahaksi käännettynä vähintään  18,8 miljoonan euron vuosittaista yhteenlaskettua säästöä ohjelman kuntien julkiseen talouteen*. (vuonna 2009 sopimukseen ja ohjelmaan oli liittynyt 57/(336) kuntaa ja 12 kuntayhtymää )

Energiatehokkuuden toteutus yskii kuntasektorilla nyt kuitenkin pahasti. Liian monet kunnat ovat lykänneet investointihankkeita kilpailutuksellisten vaikeuksien vuoksi. Ongelmalliseksi ovat osoittautuneet etenkin energiasäästöpalvelujen eli ns. ESCO-hankkeiden kilpailuttaminen ja valinta.

Energian säästäminen kiinteistöjen arvoa tai terveellisyyttä vaarantamatta vaatii erityisosaamista. Kunnat tarvitsevat avuksi erikoistuneita kumppaneita ja asiantuntija-apua hankintojen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Haastaviin hankintoihin avuksi on kehitetty Energy Service Company (ESCO) -palvelu, jossa valittu kumppani suunnittelee ja toteuttaa energiatehokkuutta edistävät investoinnit sekä seuraa ja takaa investointien kautta saavutettavat säästöt.

Tarvittavien ESCO-hankkeiden aloitus kärsii riitaisista ja hankalista kilpailuttamisprosesseista, joiden lopputuloksena istutaan tarpeettoman usein markkinaoikeudessa. Eräs palveluntarjoaja näyttää ottaneen taktiikakseen kiusata kuntia ja kilpakumppaneita hävityn kilpailutuksen jälkeen. Ilmiö on tuttu rakennuttamiskilpailutusten ja hoivapalvelujen maailmasta. Lopputulos on karu: kunnat eivät uskalla aloittaa hanketta ollenkaan tai keskeyttävät niitä alkumetreillään.

Vuonna 2008 ESCO-hankkeita käynnistettiin ainoastaan kolme. 2009 kuntasektorilla käynnistyi 13 investointitukea saanutta energiansäästöhanketta, joista kuusi oli ESCO-hankkeita. Viime vuoden aikana neljä julkisen sektorin toimijaa (Valkeakoski, Siilinjärvi, Tampereen Seurakuntayhtymä, Lohja) keskeytti kilpailutuksen. Kilpailutuksessa läpiviennissä ovat onnistuneet mm Asikkala (2009), Akaa(2009) ja Pirkkala (2009), Pieksämäki (2010).

Kilpailutuksen häiriköt on saatava kuriin. Noin 20 kuntaa haluaisi edetä kilpailutukseen, mutta eivät hankaluuksien takia uskalla. Kaksi kuntaa (Hamina ja Saarijärvi) on vedetty markkinaoikeuteen, jonka takia kumpikin keskeytti hankinnan.

Energiansäästötavoitteiden saavuttaminen on kunnille mahdotonta ilman pätevää kumppania. Kumppanin valintaan tulisi luoda selkeä konsepti, jolla varmistetaan kunnille riskitön mahdollisuus valita konseptin mukaisesti kokonaisedullisin vaihtoehto. Toteutushintaa ei ESCO-kilpailutuksen alkuvaiheessa ole useinkaan mielekästä vertailla, koska toteutettavia toimenpiteitä ei voida tietää ennen perusteellista suunnittelua.

Julkisille hankinnoille yleiset puitteet antava hankintalaki, joka energiansäästöhankkeissa on keskeinen työkalu, ei ole este energiatehokkuushankkeiden toteuttamiselle. Kysymyksessä on kuntien taitamattomuus hankintalain soveltamisessa ja sillä puolella pitäisi kuntien olla nykyistä uskaliaampia – vaikka Kuntaliiton kanssa luotavan kilpailutuskonseptin avustuksella.

Kyseenalainen kilpailutuksen kiusaaminen ei saa aiheuttaa sitä, että kuntien energiatehokkuustavoite jää saavuttamatta. Vaikka kilpailutuksien päätöksistä valittaminen olisikin hävinneen perusoikeus, on nyt yhdessä panostettava siihen, ettei lupaavasti alkanut julkisen sektorin energiansäästö ja talouden tervehdyttäminen tyssähdä heti alkumetreille. Suomella ei ole tähän yksinkertaisesti varaa.
Marko Romppu Romppanen

romppu@romppu.fi
kansanedustajaehdokas (vihr)

Riihimäki, Hämeen vaalipiiri

Katso videoni

Jätä kommentti

css.php